Jokaisella meillä ihmisellä on jonkinlaista stressiä.

Ensinnäkin paljastan yhden myytin: stressi ei ole välttämättä ”paha” asia.

Karkeasti ajateltuna on olemassa hyvää ja huonoa stressiä.

Negatiivinen, huono stressi johtaa masennukseen, henkisiin ongelmiin ja fyysisiin sairauksiin. Jopa 90-95% kaikista sairauksista on stressin aiheuttamia. Nimenomaan negatiivinen stressi.

Positiivinen stressi on sinua eteenpäin vievää ja voimaannuttavaa.

Tässä artikkelissa syvennytään siihen, mitä stressi on, mihin se vaikuttaa elimistössä ja miten hoidat sitä tai parannat paremmaksi?

Mitä stressi on?

Stressi on energiaa.

Stressi on ensisijaisesti elimistön fyysinen reaktio. Kun olet stressaantunut, elimistön mielestä olet ”uhattuna” ja se siirtyy ”taistele tai pakene” tilaan.

Samaan aikaan kun elimistö on mennyt taistele tai pakene tilaan, se vapauttaa elimistöön monimutkaisia hormoni yhdistelmiä, kemikaaleja kuten: adrenaliini, kortisoli ja noadrenaliini, jotka valmistaa elimistöä fyysiseen koitokseen.

Kun stressireaktio lähtee käyntiin, elimistön tärkein tehtävä on siirtää verta lihaksiin. Samaan aikaankun se siirtää verta lihaksiin, elimistö sammuttaa tarpeettomia elintoimintoja, kuten; ruoansulatus-ja immuunipuolustusjärjestelmän.

Kun esi-isämme kuuli pienen rapsahduksen metsässä, tämä ääni varoitti ihmistä jonkinlaisesta vaarasta.

Vaara tilanteessa esi-isiemme elimistö siirtyi ”taistele tai pakene” tilaan, ja he olivat valmiina taistelemaan villieläintä, kuten sapelihammas tiikeriä vastaan – sillä samalla sekunnilla.

Vapauttamalla erilaisia hormoneja, ihminen sai elimistöönsä ”kiire” energiaa.
Niin että sydän hakkasi kovaa tahtia ja elimistössä tuntui voimakas adrenaliinin tunne.

Tämän kaiken avulla saimme lisäenergiaa, jotta pystyimme keskittämään huomiomme ja reagoimaan nopeammin asioihin.

Nykymaailmassa ”taistele ja pakene” tila voi auttaa meitä selviämään erilaisista vaaratilanteista.
Esimerkiksi reagoimaan nopeasti, jos ajat autoa ja hirvi pomppaa tielle eteesi.

Ainoana haasteena on se, että kehomme menee stressitilaan sopimattomissa tilanteissa.

Tai tilanteissa, jossa työtehtävät tai henkinen taakka kasvaa liian suureksi.

Kun taakka kasvaa liian suureksi, veren virtaus on menossa vain tärkeimmille lihaksille, koska elimistö ”tarvitsee” sitä ”taistele tai pakene” tilaa varten.

Samaan aikaan aivojen toiminta heikkenee.

Tämä voi johtaa siihen, että emme ajattele selkeästi ja se häiritsee meidän työn tekoa, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja kotona elämistä.Jos elimistömme on stressitilassa pitkiä aikoja, se on terveydellemme haitallista ja voi aiheuttaa erilaisia sairauksia.

Stressin eri muodot

Eustressi

Eustressi on positiivista ja hyvää stressiä, se stimuloi ihmisen elimistöä ja aivoja suoriutumaan tehtävistä kunnialla ja hyvin.

Tämä stressi kohentaa suorituskykyäsi.

Eustressi voi luoda lisää luovaa ajattelua, koska se lisää uusien ideoiden syntymisen potentiaalia.Tätä stressi ”muotoa” ei elimistö pysty ylläpitämään kovinkaan pitkään.

Distressi

Distressi on eustressin vastakohta. Se on negatiivista ja huonoa stressiä.
Se näkyy elimistössä epämukavana tilana, joka ilmeneekin usein tilanteissa, missä koet itsesi ja olosi uhatuksi.

Pelko, paniikki, ahdistus ovat oireita distressistä.

Tätä stressi ”muotoa” voi ilmentyä esimerkiksi:
– Perheen jäsenen sairastumisen yhteydessä,
– onnettomuuden jälkeen
– työpaikan menetyksen jälkeen
– tai jonkun muun vastaavan tilanteen jälkeen.

Tämä stressin muoto ilmestyy silloin kun jotain yllättävää ja pelottavaa tapahtuu, ilman että olisimme osanneet sitä ennakoida etukäteen.

Hyperstressi

Tämä stressimuoto syntyy, kun tunnemme täyttyvämme liiallisella määrällä tunteellisia aistimuksia. Tämän kaiken seurauksena, emme pysty prosessoimaan kaikkia tunteita.

Hyperstressi tilanteita voi tulla esimerkiksi silloin kun sinulla on todella paljon erilaisia tehtäviä, olet suuren paineen alla ja käytät itsestäsi viimeisimpiäkin energian rippeitä.

Hyperstressin vaikutuksen alaisena, voimme räjähtää pienimmästäkin asiasta.

Hypostressi

Tätä stressimuotoa ilmenee kun olet tylsistynyt ja motivaatio puuttuu kokonaan.

Tämä on hyvin erilainen muihin stressimuotoihin verrattuna, koska tämä stressi ei aiheudu paineesta, vaan sen puutoksesta.

Tämä stressi vaikuttaa usein sellaisiin ihmisiin, jotka ovat:
– levottomia sekä luovia
– joiden on suoritettava toistuvia, mutta tylsiä tehtäviä

Ilman haasteita, luovat ja levottomat ihmiset turhautuvat, kokevat pahaa oloa ja lopulta stressiä. Ihminen voi kokea itsensä hypostressin aikana tukkeutuneeksi, eikä hän pysty tekemään sitä mitä rakastaa tai haluaisi.

Miten huomata stressi?

Kaikista vaikeinta on se, että ihmiset kokevat stressin eri tavoin.

Joten olisi väärin yleistää, miten tunnistaa stressi toisessa ihmisessä.
Sen voimme kuitenkin todeta, koska stressi vaikuttaa kielteisesti, se yleensä ilmentyy ihmiselle tavalla tai toisella.

Stressi ei ole vältettävissä, mutta se on hallittavissa.

Avaintekijänä on tunnistaa stressiin liittyviä ongelmia mahdollisimman varhain, jotta toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen vakavampaa ongelmaa tai sairautta. Jos stressaat, silloin muutokset näkyvät elämässäsi.

Yleensä muutokset voivat olla:
– henkisiä
– fyysisiä
– käyttäytymiseen liittyviä

tai kaikkiin näihin kolmeen liittyviä.

Yleensä onkin hyvä seurata, onko näissä tapahtunut negatiivisia muutoksia.

Jokaisella ihmisellä on tottakai huonoja päiviä, mutta tarkoitan negatiivisilla muutoksilla sitä, että ne ovat ilmentyneet jo useamman päivän ajan. (esim.5 päivän ajan) Muutos käyttäytymisessä, jatkuva väsymys, jatkuva ärtyneisyys, jatkuva flunssa, hartioiden jatkuva jäykkyys tai muu vastaava voi olla merkkinä stressistä.

Mihin kaikkeen stressi vaikuttaa?

Stressi vaikuttaa

Kognitiivisiin taitoihin:
– Muisti ongelmiin
– Päättämättömyyteen
– Aloittaa useita eri tehtäviä, mutta ei saa mitään juuri valmiiksi.
– Epäily itseensä
– Tuomitseminen

Emotionaalisiin taitoihin:
– Masennus
– ärtyvyys
– paniikki
– kyynisyys
– levottomuus
– pettymys

Fyysisesti:
– rinta kipu
– nopea syke
– säryt ja kivut
– vilustuminen usein
– ihovaivat
– ruoansulatushäiriöt
– korkea verenpaine

Käyttäytyminen:
– Kasvattamalla alkoholin, tupakan ja kofeiinin saantia rentoutuakseen
– eristämällä itsensä muista
– Nukkumalla liian vähän tai liian paljon
– kadonnut motivaatio
– menetetty huumorintaju
– Alkoholin lisäys

Miten lasken stressiäni? 10 kohtaa

1. Priorisoi terveys korkeammalle elämässäsi.
2. Harjoittele syvään hengittämistä.
3. Syö ravintorikasta ruokaa.
4. Tee erilaisia kehon harjoituksia.
5. Meditoi.
6. Nuku hyvät yöunet.
7. Älä ole orjuutettavissa tai älä orjuuta itseäsi.
8. Omaksu myönteinen ajattelu maailma.
9. Opi sanomaan ei.
10. Hallitse ajankäyttöäsi.

Yhteenveto

Kun olet stressaantunut, elimistösi voi reagoida hyvinkin monella eri tavalla stressiin. Onkin hyvä tehdä välillä stressiä laskevia harjoituksia, jotta elimistön fight or flight tila rauhoittuisi.

Taistele tai pakene tilassa elimistön sympaattinen hermosto on käynnissä ja sen seurauksena se tiputtaa ihmiselle tärkeitä elintoimintoja pois.
Rauhoitu, nauti, ole läsnä kehossasi.

Lue lisää artikkeleitani:
https://harimaa.com/liikunta-treeni/miten-valita-oikea-personal-trainer/
https://harimaa.com/liikunta-treeni/13-vinkkia-laihduttamiseen/
https://harimaa.com/ravinto-terveys/8-tarkeinta-rasvan-lahdetta-mitka-sinun-kannattaaa-lisata-ruokavalioosi/ 

Menestyäksesi, sinun täytyy tehdä muutos. Muutos tuottaa kipua. Ilman kipua et pysty muuttumaan, vaan mieli hallitsee sinua ja et tule menestymään. Hallitse kipua niin tulet menestymään. / Joonas Harimaa / Lifecoach