Uni ja lepo Unella on todella suuri rooli ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Riittävä uni auttaa suojaamaan ihmisen mielenterveyttä, fyysistä terveyttä, elämänlaatua ja turvallisuutta normaalissa arjessa.
Tässä artikkelissa kerron sinulle:
– mitä uni on?
– Unen eri vaiheet…
– Mitä hyötyjä unesta on?
– Kuinka paljon pitäisi nukkua?
– Milloin nukkua?
Mitä uni on?
Jonkun lähteen mukaan unet on ihmiskunnan historiassa tulkittu usein enteiksi tai viestiksi jumalilta. Useissa kulttuureissa unta pidetään jopa sielunvaelluksena.
Nukkuessa sielun uskotaan kulkevan toiseen todellisuuteen, jopa henkimaailmaan.
Nykyisin kuitenkin tiedetään että, uni on ihmiselle täysin normaali tila. Tässä tilassa ihmisen tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana ainoastaan aivot työskentelevät.
Aivot käsittelevät päivän tapahtumia ja lataavat omia energiavarastojaan täyteen.Unen aikana elimistö lepää ja korjaa itseään. Sydämen syke hidastuu ja verenpaine laskee.
Unen eri vaiheet
Univaiheita on neljä.
(1) Univaihe N1 – torkahdus/ kevyt uni,
(2) univaihe N2,
(3) univaihe N3 eli syvä uni sekä,
(4) REM- uni.
Tässä alapuolella hyvä kuva unen eri vaiheista.
N1 vaihe eli kevyt uni on valveilla olon ja unen välimaastossa, jota ei yleensä koeta uneksi. Kevyen unen aikana ihmisen lihakset rentoutuvat ja silmät kääntyvät hitaasti.
Kesto useita minuutteja. Osuus unen kokonaismäärästä on noin 4-5%.
N2 vaiheen aikana tietoisuus supistuu täydelliseksi tajuttomuudeksi. Silmät ovat rauhalliset sekä lihakset ovat lähes kokonaan rentoutuneet.
Kesto yksittäisillä N2-vaiheilla on 10-25 minuuttia.
Osuus unen kokonaismäärästä on jopa 50%. 45- 55%.
Syvä uni eli toiselta nimeltään SWS-uni, on fyysisen levon kannalta tärkeää. Syvän unen aikana solujen energiavarastoja täytetään sekä korjataan. Tämän univaiheen aikana elimistö nukkuu ja jos ihminen herää kesken tämän univaiheen, hän on usein tokkurainen.
Syvänunen aikana ihminen ei reagoi ympäristöönsä ja häntä on vaikea saada hereille. Koko ulkoinen olemus on todella rauhallinen.
Syvää unta, unen kokonaismäärästä on noin 16 -21%.
REM unen aikana ihmisen kehon lämpötila, pulssi ja hengitys ovat epäsäännöllisiä ja autonominen hermosto aktivoituu. Tämän unenvaiheen aikana päivän kokemukset ja tunnetilat järjestyvät ja saattavat kertautua.
REM unen aikana ihminen oppii uutta.
REM unen aikana ihmisen aivot toimivat yhtä vilkkaasti kuin valveilla ollessa. REM lyhenne tulee sanoista – rapid eye movements, joka viittaa silmien nopeisiin liikkeisiin unen aikana. REM unen kokonaismäärä unesta on noin 20-25%.
Mitä hyötyä unesta on?
Hyvät yöunet auttavat aivojen toiminnassa. Kun nukut, aivot valmistautuvat seuraavaan päivään. Unen aikana aivot muodostavat uusia reittejä, joiden avulla voit oppia ja muistaa uusia asioita enemmän ja paremmin.
Unella on myös merkitystä painonhallinnassa. Liian vähäisen unen seurauksena usein syömme enemmän ”huonompaa” ruokaa. Uni auttaa ylläpitämään terveellistä tasapainoa hormoneissa, jotka kertovat sinulle, milloin olet nälkäinen (greliini) tai täysi (leptiini).
Kun nukut huonosti, greliinin tasot nousevat ja leptiinin tasot laskevat. Tämä saa sinut tuntemaan itsesi nälkäisemmäksi ja syöt siksi enemmän ruokaa.
Unen hyödyt listattuna:
– Hyvä yöunet parantavat oppimista.
– Oppimis -ja ongelmanratkaisutaidot parantuvat.
– Unen aikana elimistö korjaa sydämen ja verisuonia.
– Tukee tervettä kasvua ja kehitystä.
– Parantaa immuunijärjestelmän toimintaa.
– Reagoit asioihin nopeammin kun nukut hyvin.
– Auttaa aivojen toimintaan.
– Unella on vaikutusta aivojen väsymyksen poistoon.
– Mielenterveyden ylläpito.
– Tasapainottaa hormonien toimintaa.
– Palauttaa harjoittelun jälkeen.
– Kaunistut, väsyneenä näytät vähemmän viehättävältä.
– Uni vaikuttaa ihon laatuun.
– Teet viisaita päätöksiä kun olet nukkunut yösi hyvin.
Kuinka paljon pitäisi nukkua yössä?
Kuinka paljon ihminen tarvitsee unta, riippuu täysin kunkin henkilön ominaispiirteistä sekä heidän iästään.
Unen tarve voi vaihdella eri elämäntilanteissa: – rasittava työ, – opiskeluvaihe, – toipilasaika, – raskausaika sekä, – runsas fyysinen harjoittelu voivat lisätä unen tarvetta.Kun taas rakastuminen, innostus tai iloisen asian odotus pitävät virkeänä vähästäkin unesta huolimatta.
Usein sanotaan, että aikuisen ihmisen täytyisi saada vähintään 7-8 tuntia unta päivässä.
Yhdysvaltalaisen The National Sleep Foundation-säätiön kartoittaman tutkimuksen mukainen taulukko: https://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-02/nsf-epr020215.php
Ikä ja Unentarve
0–3 kk, 14–17 tuntia
4–11kk, 12–15 tuntia
1–2 v, 11–14 tuntia
3–5 v, 10–13 tuntia
6–13v, 9–11 tuntia
14–17v, 8–10 tuntia
18–25v, 7–9 tuntia
26–64v, 7–9 tuntia
65– v, 7–8 tuntia
Unen ajoitus
Ihmiset voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri ryhmään vuorokausirytmityksen ja nukkumaanmenon ajoitusten suhteen.
Näistä puhutaan kolmesta ryhmästä puhutaan myös kronotyyppeinä.
Kronotyyppejä ovat:
(1) Aamuvirkut
(2) Välimuotoiset
(3) Iltavirkut
Aamuihmiset ovat aamuisin todella virkeitä ja illalla ovat väsyneitä kun taas iltavirkut nauttivat siitä että saavat valvoa pitkään ja nukkua pitkään.
Ihmisellä on sisäinen kello, joka on kestoltaan noin 25 tuntia, ja se nollautuu aina päivänvalon vaikutuksesta. Jokaisella ihmisellä on sisäinen kello, jonka mukaan useampi ihminen käy nukkumaan. Sisäinen kello ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen olisi sidottu sisäisen kellon säätelyyn.
Ihminen voi vapaasti valita nukkumaanmenojen sekä heräämisen ajan, mutta maksamme siitä hinnan esimerkiksi päiväväsymyksenä tai suorituskyvyn heikkenemisenä. Vuorokausirytmi kuitenkin määrää, milloin on hyvä aika nukkua.
On helpompi nukkua silloin kun ulkona on pimeämpää, jolloin melatoniinin tuotanto on voimakkaampaa
Yhteenveto
Uni ja sen tarkoitus on ladata elimistö.Unen aikana elimistö lepää ja korjaa itseään. Sydämen syke hidastuu ja verenpaine laskee.Unella on todella tärkeitä tehtäviä elimistöön sekä siitä on todella paljon hyötyä ihmiselle
Aikuisen ihmisen unen tarve on noin 7-8 tuntia. Kuitenkin unen tarve on yksilöllinen.
Lue lisää artikkeleitani:
https://harimaa.com/lepo/miten-saan-nopeammin-unta-seka-11-vinkkia-parempaan-unen-laatuun/
https://harimaa.com/lepo/mita-stressi-on/
https://harimaa.com/ravinto-terveys/tarkista-energiansaanti/
