Miksi ihmiset lihovat?

Syitä on monia, mutta tärkein on evoluution hitaus. Tarkoitan tällä sitä, että viimeisen 500 vuoden aikana perustavimmat mekaninsmit kuten

– nälkä

– kylläisyyden tunne

– vaaroilta suojautuminen

– lisääntyminen

– laumahakuisuus

eivät ole ehtineet muuttua.

Ihminen on lähes tähän päivään asti joutunut taistelemaan kynsin ja hampain ravinnostaan, koska elossa pysyminen on ollut vaikeampaa. Samaan aikaan ihmisen kehoon on kehittynyt kyky varastoida energiaa tiukkoja ja ravintoköyhiä ajanjaksoja ajatellen.

Tämä varastointijärjestelmä kehossa oli todella suuri vahvuus ihmislajin kehityksen alkuvaiheessa, koska kivikauden ihminen ei varastoinut ruokaa juuri mitenkään.

Jos jokin ravinnoksi kelpaava ”ruoka” juoksi eteen, niin se piti syödä.

Nykyisin kuitenkin elämme yhteiskunnassa, jossa on ruokaa jatkuvasti ja lähes rajattomasti tarjolla. Piilokalorit odottavat vain syöjäänsä.

Onneksi meillä on myös myötäsyntyinen suoja liiallista syömistä vastaan. Kun olemme syöneet tarpeeksi, tunnemme kylläisyyttä ja aivot käskevät lopettaa syömisen. Jos jatkamme syömistä siitä huolimatta, meille tulee paha olo. 

Jos syö jatkuvasti kylläisyyden tunteeseen asti, uhkana on lihominen.

Tätä taustaa vasten voimme sanoa, että syömme liikaa ja liikumme liian vähän. Kuitenkin pelkkä ajatus liiallisesta kalorimäärästä ja sen merkityksestä on riittämätön ja johtaa ihmisiä harhaan.

Kukaan ei saa painoaan PYSYVÄSTI hallintaan pelkästään ruokamäärää vähentämällä. Sellaiset neuvot valmistavat ihmisen ottamaan vastaan täysin vääränlaisia dieettejä.

Merkitystä on sillä, missä muodossa kalorit nautitaan, koska kaikki kalorit eivät ole samanarvoisia.    

Sinun täytyy unohtaa ajatus ”ruoka on vain polttoainetta”. Jos huomaat ajattelevasi näin, on sinut aivopesty ajattelemaan väärin.

Lihominen tapahtuu pienissä arjen valinnoissa

Väitän, että verensokerin suuri heilahtelu on yksi suurimpia syitä siihen, miksi ihmiset lihovat.

Nykypäivänä käytetään paljon prosessoitua ruokaa, paljon kaloreita sisältäviä juomia sekä aterioita, joissa on todella korkea GMI (glykeeminen indeksi, joka tarkoittaa korkeaa sokerin määrää tuotteessa).

Tarkoitan tällä sitä, että sokerin saanti on räjähtänyt käsiin.

Esimerkiksi asiakkaani Marja tajusi, että hänen verensokerinsa oli pomppinut viimeisen 10 vuoden aikana todella paljon. Hän oli välillä saanut voimakkaita energiapiikkejä, jonka jälkeen väsymys oli iskenyt ja vienyt toimintakyvyn mennessään.   

Hän ymmärsi myös sen, että mitä rajummin verensokeri heitteli ylös ja alas, sitä voimakkaampi oli hänen makeanhimonsa.

Aivot rakastavat sokeria. Muihin kädellisiin verrattuna ihmisellä on painavat aivot ja suhteellisen lyhyt suolisto ja tästä jotkut tutkijat ovat vetäneet johtopäätöksen, että meitä vetää puoleensa kaikki mikä sulaa helposti ja nopeasti. (lähde: from my stetson)

Ravintoaineiden kolmesta pääryhmästä: proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit – proteiini on kaikista vaikeimmin sulavaa.

Ei olekaan siis mikään ihme, että sokeri ja rasva hallitsevat ruokavaliota, kun ruokaa on rajattomasti tarjolla.

Aivot siis rakastavat sokeria ja hyvänolon tunnetta. Sokeri on aivoille tärkeää valuuttaa. Jos tuota sokerihirviötä kuitenkin ruokitaan jatkuvasti, makeanhimosta tulee noidankehä.

Tämä vaikuttaa moniin muihinkin pieniin päätöksiin elämässä ja niiden yhteisvaikutus voi olla hyvinkin ratkaiseva pitkässä juoksussa.

Pienet päätökset voivat olla tuhoisia pitkällä tähtäimellä.

Mielenkiintoista tästä jutusta tekee sen, että mielemme ja aivomme on todella ovelia.

Mielessämme on jatkuva kamppailu

Jatkuva kamppailu viisaan ja vastuuntuntoisen ja lapsellisen minän kanssa on raju. Lapsellinen minä haluaa välittömän tyydytyksen kun taas vastuuntuntoinen ja viisas minä ajattelee pidemmän matkan päähän.

Järkevä minä piilottaa sipsipussin kaapin pimeimpään ja kolkoimpaan nurkkaan ja ”yrittää” unohtaa sen sinne, mutta hetken kuluttua lapsellinen tänne-kaikki-heti-nyt minä käy kaivamassa sen esiin, koska ”onhan se parempi vaihtoehto kuin karkit”.

Ajattelet, että nouset aamulla hiukan aikaisemmin, jotta kerkeät ajamaan pyörällä töihin ja kuluttamaan illalla syötyjen sipsien kalorit, mutta kun vihdoin ja viimein herätyskello herättää, ideasi tuntuu todella huonolta.

Olet väsynyt, etkä edes tiedä, missä kunnossa polkupyörä on tai onko pyörissä ilmaa. Mietit, että pyöräillessä tulee hiki, jota varten pitäisi pakata vaihtovaatteet ja varata aikaa siihen, että käyt suihkussa.

Missäs välissä syöt aamupalan? Äh, liian vaikeaa.  Päätät siirtää asian huomiselle.

Samalla huomaat, että aika on kulkenut kuin siivillä ja sinulle tulee kiire töihin, jonka seurauksena nappaat jääkaapista jotain nopeasti ja painelet kaasu pohjassa töihin.

Illalla laitat taas herätyskellon soimaan ja tällä kertaa hiukan kovemmalle…

Ainainen valtataistelu on työlästä ja huvittavaa, koska on täysin uskomatonta, että toistat samoja valintoja päivästä ja kuukaudesta toiseen.

Järjestelmän tarkoitus on palkita meitä. Se on niin sanottu ”palkitsemisjärjestelmä”.

 Tästäkin on mahdollista päästä eroon oikeiden rutiinien avulla. Rutiinit pitää iskostaa elimistöön ja selkärankaan, jotta et pysty enää palaamaan normaaleihin tapoihin.

Menestyäksesi, sinun täytyy tehdä muutos. Muutos tuottaa kipua. Ilman kipua et pysty muuttumaan, vaan mieli hallitsee sinua ja et tule menestymään. Hallitse kipua niin tulet menestymään. / Joonas Harimaa / Personal trainer