Rutiinit edustavat
alitajunnan toimintaa, ajattelua, tarkoitusta ja emootioita. Tapa muodostuu silloin, kun aivojen neuronien välillä syntyy tarpeeksi monta kertaa yhteys.
Tavoilla on tarkoituksensa. Toisin kuin muu keho, aivot eivät pysty varastoida polttoainetta ja joutuu pyytää sitä kehon eri osilta itselleen. Tämän myötä aivot loivat miljoonia vuosia sitten evoluution saatossa toimintamallin nimeltään rutiinit, jotta pystyisi toimia tehokkaammin ja kuluttaisi näin vähemmän polttoainetta.
Aivot siis suosivat tapoja.
Tapoja ja tottumuksia hallitsee todella pieni alue nimeltään tyvitumake. Tyvitumake sijaitsee syvällä aivoissa, alueella, jota kutsutaan limbiseksi järjestelmäksi, joka puolestaan pitää huolen:
– autonomisista toiminnoista
– motivaation ja tunteiden säätelystä
– yhdistää erilaisia tunnetiloja muistiin tallentuneisiin fyysisiin tuntemuksiin
Kun tyvitumake päättää, että rutiini täytyy saada toimintaan, se ohjaa ja käynnistää yhdellä kerralla sarjan aivosoluja. Näin löydämme itsemme tekemästä täysin tiedostamattamme tekemästä erilaisia asioita, kuten:
– tiettyä asiaa
– toimintaa
– käyttäytymistä
– tunnetta
– ajattelua
Rutiinit parantavat aivojen toimintaa
Aivot luovat aina uuden tavan ”tietystä” syystä. Tavat ja rutiinit laittavat ”autopilotin” päälle. Jos sinulla on hyvät päivittäiset rutiinit, voit laittaa autopilotin päälle ”menestykseen”. Jos sinulla taas on huonoja tapoja, silloin autopilotti on menossa kohti epäonnistumista.
Rutiinit ovat erittäin yksinkertaisesti aivan loistava ”keksintö”. Ellemme tule tietoiseksi tottumuksistamme ja tämän hetken rutiineistamme, emme koskaan pysty muokata käytöstämme, ajatteluamme, päätöksen tekoa tai erilaisia tunteita.
Tunnista huonot rutiinit
Rutiinit toimivat aina samalla tavalla. Ihmisen toimintaa, ajattelua, emootioita ja kaikkea sitä ohjaa rutiinit. Jos haluamme luoda vahvemmat rutiinit ravinnon tai normaalin arjen ympärille, meidän täytyy tunnistaa aluksi ”huonot” rutiinit.
Pysähdy hetkeksi ja mieti ihan aamusta alkaen mitä asioita teet, kun heräät.
Mieti koko päivän tapahtumat aikajanalle.
Menetkö vessaan?
Juotko vettä?
Syötkö aamupalaa?
Millä menet töihin?
Minkälainen fiilis sinulla on, kun menet töihin?
Mitä teet, kun aloitat työt tai päiväsi?
Mitä teet 08-16 välillä?
Mitä teet, kun pääset pois töistä?
Onko sinulla aina sama rutiini mennä töistä kotiin?
Mitä teet, kun pääset kotiin?
Mitä teet ennen nukkumaanmenoa?
Kirjoita aikajanalle lista tehtävistä ja asioista, joita teet päivässä.
Tähän tehtävään menee aikaa maksimissaan 10 minuuttia.
Ilman tämän tehtävän tekoa, et valitettavasti pysty muodostaa terveellisiä ja hyvinvoivia rutiineja arkeen.
Tee tämä tehtävä ja tee aamustasi ”aikajana”.
Meillä on myös olemassa paljon erilaisia rutiineja ihmissuhteisiin, kohtaamisiin, tunteisiin, ajatteluun ja muihin itsellemme normaaleihin toimintamalleihin.
Annan esimerkin: sinulle sanotaan töissä, että ”teitpä hienosti tämän asian”. Sinulta tulee AINA samanlainen reaktio. Aina joka kerta samanlainen tunnereaktio lähtee käyntiin.
Mistä tämä johtuu?
Tutkimukset osoittavat, että monet tavoistamme ja rutiineistamme ovat syntyneet 9-vuotiaana, koska olemme jäljitelleet. Vanhemmat ovat olleet suuressa vaikutusvallassa siihen, minkälaisia tapoja olemme muodostaneet itsellemme. Useimmat näistä tottumuksista kuljetamme aikuiselämään saakka.
Osa vanhempien tavoista on neurologisia. Aivoissamme on soluja nimeltään ”peilisolut”. Peilisolujen tarkoitus vauvana ja lapsena on antaa mahdollisuus jäljitellä vanhempiensa käyttäytymistä ja tunteita.
Peilisolut ovat jääneet evoluution aikana esihistoriasta meille. Peilisolujen perimmäinen tarkoitus oli ensisijaisesti auttaa ja helpottaa eloonjäämistä ja selviytymistä.
Hyvä juttu tässä on se, että kun ihminen tulee aikuisikään, hän pystyy irtautumaan ja muuttamaan tapojaan.
Uudet tavat kehittyvät uudessa ympäristössä, uralla, itsensä kehittämisellä, erilaisilla valmennuksilla, niin kuin tämä. Ja tietenkin kovien kolhujen saattelemana.
Noin 40 prosenttia päivittäisestä toiminnasta on rutiiniemme ja tapojemme ansiota. Eli tämä tarkoittaa, että olet 40 prosenttia päivästä autopilotilla.
Jos sinulla on enemmän hyviä, kuin huonoja tapoja, elämä on luultavasti aika kivaa ja hyvää. Jos taas huonoja tapoja on enemmän, kuin hyviä tapoja, elämä on jatkuvaa taistelua ja olemme onnettomia.
Tämä on kuin keinulauta. Usein ihmisillä on enemmän huonoja, kuin hyviä tapoja. Silloin kiikkulauta kallistuu väärään suuntaa.
Tässäkin hyvä juttu on se, että lisäämällä hyviä tapoja kiikkulaudan toiseen päähän, voi kiikkulaudan suunta kääntyä ikuisesti oikeaan suuntaan. Toinen vaihtoehto on poistaa elämästä huonoja tapoja, jonka myötä kiikkulauta kallistuu jälleen oikeaan suuntaan ja vaikuttaa positiivisesti elämääsi.
Kirjoita aikajanan mukaisesta listalta asioita, jotka ovat mielestäsi ”huonoja tapoja”.
Ympyröi ne ja mieti, mitä voit tehdä asioiden eteen.
